Kotimme on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Taloa on laajennettu jo 1970-luvulla, jolloin eteisen ja kodinhoitohuoneen välille on hauskaksi yksityiskohdaksi jäänyt pieni ikkuna. Halusin verhon, joka näyttäisi samanlaiselta molemmin puolin. Sopivaa virkattua verhoa ei tullut kirpparilla vastaan, niin keksin tehdä verhon vanhasta verkosta.
Idea: Vanha verkko käyttöön verhona
Toteutus: Vanhempani löysivät vanhan reikäisen verkon vuosia sitten metsästä Rymättylästä. Verkko päätyi odottamaan käyttöä mökin kaappiin, josta sen siivotessamme löysin. Ensimmäisenä toin verkon kotiin pakastettavaksi. Se sai olla muovipussissa pakastimessa muutamia viikkoja, jotta kaikki mahdollinen ylimääräinen elämä siitä kuolisi.
Leikkasin verkosta reilunkokoisen palan ja vasta ripustettuani sen verhovaijerilla ikkunaan leikkasin sen lopulliseen muotoonsa. Mitään en ommellut tai huolitellut. Verhon kaveriksi ripustin ikkunaan kirpparilta löytämäni yläpaulan, jossa on kiinni vanhat kohot.
Minulle käy usein niin, että sisustuksen varjolla saan huijattua itseni suursiivoukseen tai hoitamaan kuntoon jonkun keskeneräisen kohdan. Tämän verhon laittamisen myötä sain ikkunankin kuntoon. Edelliset asukkaat olivat kyllä maalanneet ikkunanpokat, mutta siihen se oli sitten jäänyt. Onneksi liian maalin poistaminen pienestä ikkunasta ei ollut iso juttu.
Muuton jälkeen olemme huomanneet kodissamme yhtä sun toista pientä korjattavaa ja siistittävää. On muuten kummallista, että miten vasta vähitellen asuessaan huomaa puuttuvan listan sieltä, jonkun viimeistelemättömän kohdan toisaalta ja niin edelleen. Onneksi intoa niiden paranteluun vielä riittää.
Lopputulos: Verhosta tuli juuri niin kiva, kuin ajattelinkin. Verkkoa on vielä jäljellä, mieli tekisi hyödyntää sitä enemmänkin.
Idea: Vanha verkko käyttöön verhona
Toteutus: Vanhempani löysivät vanhan reikäisen verkon vuosia sitten metsästä Rymättylästä. Verkko päätyi odottamaan käyttöä mökin kaappiin, josta sen siivotessamme löysin. Ensimmäisenä toin verkon kotiin pakastettavaksi. Se sai olla muovipussissa pakastimessa muutamia viikkoja, jotta kaikki mahdollinen ylimääräinen elämä siitä kuolisi.
Leikkasin verkosta reilunkokoisen palan ja vasta ripustettuani sen verhovaijerilla ikkunaan leikkasin sen lopulliseen muotoonsa. Mitään en ommellut tai huolitellut. Verhon kaveriksi ripustin ikkunaan kirpparilta löytämäni yläpaulan, jossa on kiinni vanhat kohot.
Minulle käy usein niin, että sisustuksen varjolla saan huijattua itseni suursiivoukseen tai hoitamaan kuntoon jonkun keskeneräisen kohdan. Tämän verhon laittamisen myötä sain ikkunankin kuntoon. Edelliset asukkaat olivat kyllä maalanneet ikkunanpokat, mutta siihen se oli sitten jäänyt. Onneksi liian maalin poistaminen pienestä ikkunasta ei ollut iso juttu.
Muuton jälkeen olemme huomanneet kodissamme yhtä sun toista pientä korjattavaa ja siistittävää. On muuten kummallista, että miten vasta vähitellen asuessaan huomaa puuttuvan listan sieltä, jonkun viimeistelemättömän kohdan toisaalta ja niin edelleen. Onneksi intoa niiden paranteluun vielä riittää.
Lopputulos: Verhosta tuli juuri niin kiva, kuin ajattelinkin. Verkkoa on vielä jäljellä, mieli tekisi hyödyntää sitä enemmänkin.
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti